Aloitin Tieralla vuoden 2021 alussa oltuani sitä ennen lähes parikymmentä vuotta eräässä ohjelmistoyrityksessä vaihtelevissa tehtävissä, joista viimeisimpänä luotsasin pientä tiimiä sovellusarkkitehtinä. Olin jo kuitenkin jonkin aikaa kaivannut uutta näkökulmaa tekemiseen, joten huomatessani osaamistani vastaavan avoimen työpaikan Tierassa, päätin hakea ja tulin valituksi tehtävään. Tierassa kiinnosti mahdollisuus päästä aidosti vaikuttamaan ja tekemään merkityksellistä työtä julkisen puolen ja kuntasektorin digitalisaation parissa. Kaipasin myös tietynlaista vakautta ja pidemmän aikajanan perspektiiviä tekemiseen, jota julkinen puoli tarjoaa yksityistä sektoria paremmin. Hyvät työsuhde-edut ja lomakertymät vaikuttivat päätökseeni myös, ja erityisesti arvostan mahdollisuutta työskennellä paikkariippumattomasti kotipaikkakunnaltani Lappajärveltä käsin.

Työskentelen ratkaisupäällikkönä Kehittäminen ja alustat-tiimissä, ja toimin Tieran prosessi- ja digialustan tuoteomistajana. Tuoreena tieralaisena minulla on jonkin verran vielä omaksuttavaa ja ihan tekemisen kautta opeteltavaa sekä omaan toimenkuvaani että tiimin toimintaympäristöön liittyen, tässä toki pitkä kokemus vastaavissa tehtävissä auttaa. Myös kunta-asiakkaidemme toimintaympäristö ja heidän tuottamansa palveluiden skaala on hyvin laaja ja prosessit monitahoisia vaihdellen opetuksen alasta terveydenhuoltoon ja kaikkeen siltä väliltä. Omassa työssäni vaadittavaa monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamista ei opi koulussa, vaan paljon osaamista tulee käytännön tekemisen ja aikaisemman kokemuksen kautta. Lisäksi teknisten asioiden haltuunotto toki vaatii aina oman aikansa ja omassa roolissani kaikkea ei välttämättä edes tarvitse osata itse, mutta jonkun pitää pystyä nitomaan kaikki liikkuvat osaset yhteen. Tämä työ ei siis ole pelkkää tietotekniikkaa, vaan asiat pitää hallita todella laajalla skaalalla. Tieran palvelumalli onneksi perustuu ratkaisujen toistettavuuteen ja avoimeen tiedonjakamiseen eri asiakkaiden välillä, jolloin kertaalleen jollekin tietylle asiakkaalle tuotettu ratkaisu voidaan hyödyntää myös muualla. Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Oleellinen osa työtäni on asiakasrajapinnassa toimiminen ja paljon aikaa kuluukin asiakaspalavereihin, projektien suunnitteluun, tekniseen dokumentointiin ja sitten lopulta itse toteutusvaiheen luotsaamiseen. Tyypillisessä projektissa ympäristöt ovat jo pystyssä, jolloin tuotantovaihe vaatii vähemmän suoraa koodaamista. Tässä kohtaa työni onkin enemmän ympäristöjen konfiguroimista ja integraatioiden määrittelyä, jolloin en varsinaisesti ohjelmoi, vaan teen sitä lähinnä testausta ja validointia varten. 

Ohjelmistokehityksessä yleisesti ottaen vauhti on kova ja uuden äärellä ollaan jatkuvasti, eikä Tiera ole tästä mitenkään poikkeus. Vauhti ehkä vähän jopa yllätti: töitä tehdään tiukalla tahdilla, tekemistä riittää ja vauhdissa pitää pysyä mukana. Itsekin pääsin aloittaessani saman tien tositoimiin ja kevät olikin varsin tiukkaa puserrusta, kun urakoimme erään asiakasprojektin tuotantoon muutamassa kuukaudessa. Tieran ohjelmistokehittämisen tiimi on vielä tuore ja tämäkin toki tuo oman sävynsä tekemiseen, kun toimintaa kehitetään ja tiimi hakee osittain vielä muotoaan. Tieran omaa ohjelmistotuotantoa halutaan vahvistaa, joten toteuttavaa porukkaa tarvitaan lisää ja tiimissä onkin lähes koko ajan rekrytoinnit käynnissä. Vaikka jatkuvasti muuttuva tilanne ja tiukat resurssit saattavat tuntua ajoittain kuormittavalta, toisaalta myös mahdollisuuksia on paljon ja sekä omaan työnkuvaan että koko tiimin tekemiseen pääsee vaikuttamaan hyvinkin laajasti oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaisesti. 

Vapaa-aikani kuluu lähinnä kotitilalla varsin kokonaisvaltaisen harrastuksen eli hevosten ja pienimuotoisen viljelyn parissa. Kalastusta ja metsästystä harrastan myös silloin, jos ja kun aikaa hevoshommilta jää. Omalla tilallani on yhteensä viisi hevosta, osa ravureita ja muutama ratsuhevonen, joiden parissa tekemistä riittää. Lisäksi tällä hetkellä meillä on muutama alkukesästä syntynyt varsa, mutta sitä puolta olemme pikkuhiljaa ”ajamassa alas”. Lähistöllä lapsuuden kotitilallani on vielä parikymmentä hevosta lisää, ja siellä käyn kerran viikossa auttelemassa erilaisissa hommissa. Valmennan ravureita ja kengitän myös kaikki hevoset itse, joten tekemistä riittää. Jossain vaiheessa itsekin ajoin kilpaa, jolloin hevoshommat ja valmentaminen olivat ihan päätyöni, mutta nykyisin palkkatöiden ohessa enemmänkin harrastus, toki varsin vaativa sellainen.